Luosto_maisema

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Tervetuloa kokemaan Pyhä-Luoston kansallispuiston jylhät maisemat, upea luonto ja hiljaisuus.

TERVETULOA PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTOON!

Pyhä-Luoston kansallispuiston ydinosan muodostaa Suomen eteläisin tunturijono. Alue palvelee monipuolisesti niin luonnonsuojelua, paikallisväestöä, retkeilyä kuin matkailuakin.

Kansallispuistolla on pitkä historia: 1938 perustettiin Pyhätunturin kansallispuisto ja sitä laajennettiin vuonna 2005 luoteispuolella sijaitsevalle Luoston alueelle, jolloin muodostui Pyhä-Luoston kansallispuisto.

Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolella metsät ovat säästyneet kokonaan hakkuilta, ja ne ovat iältään jopa 400-vuotiaita. Luosto tunnetaan komeista, vanhoista männiköistä ja Pyhätunturi geologiasta ja metsäsaamelaishistoriasta. Tunturijonossa vuorottelevat puuttomat laet eli kerot ja syvät kurut. Kuruissa ja puronvarsissa esiintyy reheviä metsiä, jopa pienialaisia lehtoja.

Pyhä-Luoston alue ja vaellusreitit palvelevat monipuolisesti, niin patikointi- kuin retkeilynharrastajia. Kokeneetkin Lapin-vaeltajat löytävät haastetta Pyhä-Luoston reiteiltä, sillä Pyhä-Luoston kansallispuistossa merkittyjä patikointireittejä on yhteensä n. 101 km. Reitit soveltuvat erinomaisesti lyhyistä muutaman tunnin kävelyretkistä 2-3 päivän mittaisiin patikointiretkiin. Opastettuja patikointiretkiä tarjoavat alueen ohjelmapalveluyritykset.

Pyhä-Luoston kansallispuisto on luonnonsuojelualue, joka on perustettu yleiseksi luonnonnähtävyydeksi. Puiston luonto ja lajisto ovat Suomen merkittävämpiä. On tärkeää, että perehdyt puistoon jo ennalta, ja valmistaudut retkelle huolella tutustumalla puiston ohjeisiin ja järjestyssääntöön.

Pyhä-Luoston kuulumisia voit seurata myös facebookissa

Tutustu talviretkeilyyn
VsiitPyhaLuosto_snowshoes
Suunnittele retkesi
VisitPyhaLuosto-ahvenlampi
Luontokeskus Naava
Luontokeskus_Naava
Ukko-Luoston maisematupa
Maisematupa_stars
Pyhä-Luoston ohjeet ja säännöt
Ukko-Luoston portaat
Roskaton retkeily
roskatonretkeily

PYHÄ-LUOSTON LUMIKENKÄREITIT- OUTDOOR ACTIVE:

 

PYHÄ LUOSTON RETKEILYREITIT - OUTDOOR ACTIVE:

 

PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTON NÄHTÄVYYDET:

Ukko-Luosto (516m)

Jyhkeässä tunturijonossa Ukko-Luosto kohoaa jylhänä 514 metrin korkeuteen.

Retkeilijä voi kokea huipun tuulet ja nähdä hienot maisemat aapasoille, ympäröiville vaaroille sekä jopa 400 vuotta vanhoihin ikimetsiin kiivettyään tunturin päälle. Ukko-Luoston huipun kautta kulkeva Luoston vaellusluontopolku (18 km) sekä Ukko-Luoston huippu reitti (6,5km) ovat käytössä vain kesäisin.

Ukko-Luosto säätutka

Ukko-Luoston vanhat metsät

Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolella metsät ovat kirveen koskemattomia, ja ne ovat iältään jopa 400-vuotiaita.

Luosto tunnetaankin mm. komeista, vanhoista männiköistä. Kesällä Luoston vaellusluontopolun varrella pääsee aistimaan näiden upeiden, vanhojen metsien tunnelmaa. Talvisin hiihtoreitti kiemurtaa Ukko-Luoston länsipuolen rinteitä.

 

Lampivaaran ametisti

Kvartsi on maasälpien jälkeen maankuoren yleisin mineraali.

Luostolta Lampivaarasta on löydetty harvinaista violetin väristä, läpinäkyvää tai läpikuultavaa kvartsia, jota kutsutaan ametistiksi. Lampivaaran ametistin paras osa luokitellaan jalokiveksi ja se on suosittu korukivi.
Kivien kerääminen kansallispuistossa on kiellettyä. Ametistikaivoksessa on kuitenkin lipun ostaneilla oikeus kaivaa itselleen kaivoksesta, rajatulta alueelta mukaansa yksi ametistikivi.
Lampivaaran Ametistikaivos on Pyhä-Luoston kansallispuiston sisälle rajattu kaivosalue, joka on ainoita jalokivikaivoksia maailmassa, jonne vierailijat ovat tervetulleita.

Ametistikaivos Luosto

RYKIMÄKERON NILIAITTA JA HIRSIAITTA

Entisaikojen niliaitan tarkoitus oli suojata metsästyssaalista ja muita säilytettäviä tavaroita kuten vaatteita tai taljoja petoeläimiltä.

Niliaittoja rakennettiin pyyntipaikoille kauas asutuksesta. Niissä voitiin varsinkin talvella säilyttää saalista ja tarvikkeita siihen saakka, että ne voitiin käydä hakemassa kylään.

Alueella on myös lappilainen hirsiaitta, sekä suuri kota retkeilijöiden taukopaikaksi. Rykimäkeron taukopaikalle on vain 600 metrin matka Rykimäkeron parkkipaikalta, josta johtaa reitti myös Ametistikaivokselle Lampivaaraan.

Rykimäkuru

Rykimäkuru on vaikuttava kallioperän repeämä eli rotkolaakso.

Tämä rotko poikkeaa kaikista muista alueen kuruista. Rykimäkuru on rotkolaakso, joka on syntynyt maankuoren repeämäkohtaan.
Muut alueen kurut ovat jääkauden sulamisvesien uurtamia. Rykimäkuruun voi tutustua kaikkina vuodenaikoina, kesällä kävellen ja talvella hiihtäen.

 

Isokuru - Pyhä

Isokuru on Kultakeron ja Ukonhatun tunturihuippujen välissä oleva Suomen syvin tunturikuru, jonka syvyys on 220 metriä. Pitkospuureitti Isokurun pohjalla johtaa Pyhänkasteenlammelle ja Pyhänkasteenputoukselle. Matkaa voi jatkaa edelleen Karhunjuomalammelle, jossa on taukopaikka. Isokurun syntyä ja alueen geologiaa esitellään reitin kohdetauluissa, sekä Tunturiaavan luontopolulla.

Isokurun reunalla sijaitsee kota, jonne voi talvisin kulkea myös kävellen tai lumikengillä. Huomioithan, että Isokuru on ympärivuotista rajoitusvyöhykettä. Sinne vie ainoastaan kesäreitti, jolta poistuminen on retkeilijöiden turvallisuuden, kurun ainutlaatuisuuden ja erityissuojelun nojalla kielletty.

Isokuruun ei mene talvireittiä lumiturvallisuussyistä.

Isokuru_pyha

Aittakuru - Amfiteatteri

Vieraile Aittakurussa (Aittokurussa), luonnon omassa amfiteatterissa. Reitti Aittakuruun lähtee Pyhäluosto-tien varresta. Parkkipaikka on noin 2,2 km päässä Pyhän liikekeskuksesta, tien oikealla puolella. Kävelymatkaa on vajaa puoli kilometriä. Laajat rakkakivialueet ja jylhät kallioseinämät antavat esimakua Pyhä-Luoston kansallispuiston geologiasta. Suosittu Pyhä Unplugged-tapahtuma pitää konserttejaan Aittakurussa (kuva)

Aittakuru_pyha

Pyhänkasteenlampi - Pyhänkasteenputous ja Uhriharju

Isokurun perällä, äkkijyrkkien kallioseinien keskellä on kattilamainen painanne, jonka pohjalla on 12 metriä syvä Pyhänkasteenlampi. Siihen laskee Karhukurua pitkin virtaava tunturipuro, joka muodostaa noin 17 metriä korkean suihkumaisen putouksen, Pyhänkasteenputouksen.

Hienojen luonnonnähtävyyksien nimet kuten Pyhänkasteenlampi, Uhriharju ja Noitatunturi kertovat kristinuskon ja metsäsaamelaisten vanhojen uskomusten kohtaamisesta. Uhriharjulla uhrattiin peuroja ja niiden sarvia hyvän metsästysonnen toivossa. Vanha palvontapaikka eli seita muuttui kristilliseksi, kun perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman antoi Pyhänkasteenlammella saamelaisille joukkokasteen kesällä 1648.

Huomioithan, että Isokuru on ympärivuotista rajoitusvyöhykettä. Sinne vie ainoastaan kesäreitti, jolta poistuminen on retkeilijöiden turvallisuuden, kurun ainutlaatuisuuden ja erityissuojelun nojalla kielletty. Tämä rajoitus koskee myös putousta, joten älä mene vesiputouksen alle tai lähesty sitä. Uhriharju ja Pyhänkasteenputous ovat suojeltuja muinaismuistoja. Isokuruun ei mene talvireittiä lumiturvallisuussyistä.

Noitatunturi (540m) - Mahtavat näkymät

Pyhä-Luoston tunturijonon ja kansallispuiston korkein kohta Noitatunturi kohoaa 540 metrin korkeuteen. Jyrkkä nousu sekä rakkakivikkoinen ja juurakkoinen polku tekevät reitistä vaativan, mutta kapuaja saa Noitatunturin huipulla palkkioksi upeat maisemat ympäröivään luontoon. Reitti on kesäkäytössä, ei talvella käveltävissä.

Noitatunturin reitin kulkija löytää myös Annikinlammen, joka uinuu syvässä Kuorinkikurussa ylhäällä tunturin rinteellä. Näkymät pohjoisen suuntaan ovat upeat.

Noitatunturi oli aiemmalta nimeltään Seitatunturi. Se oli yksi saamelaisten palvontapaikoista eli seidoista.

Annikinlampi_pyha

KULTTUURIHISTORIAA JA NYKYPÄIVÄÄ: TUKKIKÄMPÄN RAUNIOT JA POROEROTUSAITA

Vanhan tukkikämpän rauniot Porolaavun reitin varrella kertovat savottakulttuurista.
Pyhätunturilla on hakattu metsää 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Puunkorjuun jäljet näkyvät yhä maastossa pitkinä kantoina ja talviteinä.

Metsätaloutta on harjoitettu alueella kansallispuiston perustamiseen (1938) asti.
Poroerotusaidalla Pyhä-Kallion paliskunta pitää erotuksia loppuvuodesta. Erotuksissa porot mm. luetaan ja merkitään vielä merkitsemättömät vasat sekä teurasporot. Erotuspaikan yhteydessä on Porolaavu, jonne kulkee sekä latu että polku.